sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Häähullu to be

Kuten ompeluintonikin kulkee sykleissä, niin kulkee myös tämä asia: häät. Juurikin tällä hetkellä olen erittäin innoissani asiasta, johtuen varmasti tämän puvun tekemisestä. Pari päivää sitten suunnittelin päässäni omat hääni (taas kerran:D) sinimustalla teemalla. Rakastan kaikkea mihin liittyy ornamenttikuviot, joten luonnollisesti hääpukuni tulisi olemaan jollain tavalla ornamentein koristeltu. Periaatteeni on mitä enemmän, sitä enemmän, joten mitään nättiä pikku näpertelyä ei olisi tiedossa. Mitä dramaattisempi puku, sen parempi:) Vaatehistorian tunnilla ihastuin ikihyviksi tähän valkoiseen, mustin ylöspäin kapenevien ornamenttikuvion koristeltuun House Of Worth:n pukuun viime vuosisadan alusta. Tälläisen houte couture -puvun hinta on tähtitieteellinen. Toinen mikä on inspiroinut minua ennenkin on Dita Von Teesen hääpuku, kun taiteilija meni naimisiin Marilyn Mansonin kanssa. Väri on aivan ihana ja kaiken kruunaa Ditan ihana kolmikolkkahattu.



Kukiksi haluaisin sinisiä ruusuja, mustia kalloja ja mahdollisesti vihreää ja valkosiia pieniä kukkia. Kukkia pitää häissä olla, siitä en tingi. Eikä tyyliini sovi mikään perinteinen vaaleanpunainen härpäke.


Kun kerran sinimustalla teemalla mentäisiin, pitäisi kakunkin noudattaa samaa linjaa. Kakku saisi olla monikerroksinen ja ehdottoman uniikki. Pohja voisi olla suklaakakkupohja (jos kerran näin tarkkaan analyysiin lähdetään:D), mutta täyty joku raikkaampi, vadelma tai vastaava. Kuorrute täytyisi todennäköisesti toteuttaa sinisella marsipaanilla, tai ehkä paremmin, sinisellä kermavaahdolla! Ornamenttikoristelu tulisi mustalla pikeerillä. Koska en kakkua itse halua tehdä, voi sitä kondiittoriparkaa, joka joutuu häähampaisiini hamassa tulevaisuudessa!
Tässä vähän inspiraatiokuvaa aiheesta


To be bridezilla kiittää ja kumartaa nyt vähäksi aikaa tämän aiheen tiimoilta! So long!

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Hääpuvun loppusuora

Eilen oli sovitus asiakkaan kanssa pitkän tauton jälkeen. Tuleva morsian pääsi sovittamaan valmista korsettia ja hyvinhän se istui. Samalla mallailtiin pitsiä korsetin päälle. Kankaita ostettaessa viime talvena kyseistä pitsiä oli olemassa enää kaksi erikokoista melko pientä palaa, joista nappasimme sen isomman. Valitettavasti pala ei kuitenkaan ihan riittänyt, joten pitsin asetteleminen tuotti todellista päänvaivaa. Sitä väänneltiin ja käänneltiin, laskostettiin ja vedostettiin, kunnes sopiva ratkaisu löytyi. Paras vaihtoehto oli tehdä pieniä muotolaskoksia ja upottaa ne kirjailujen alle. Valitettavasti unohdin kameran kotiin, joten en voinut ottaa kuvia pitsin kiinnitysvaiheista. Jatkan puvun työstämistä kuitenkin huomenna, joten silloin kuvia on tiedossa!

Tässä muutama kuva sovituksesta, ennen kuin pitsi alkoi muotoutua korsetin päälle.



Alushameen tylli näkyy hieman helman alta ja on muutenkin vielä turhan pitkä, joten sitä pitää lyhentää. Myös korko tarttuu helposti liian pitkään tylliin ja repii sen. Tässä vaiheessa pitsistä näyttäisi jäävän reilusti kangasta yli, jonka voin käyttää laahuksen koristeluun. Tuleeko puku vihdoin tällä viikolla valmiiksi? Asiasta lisää huomenna;)

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Design maniac

Helsingin keskustan Eurokankaassa palalaarissa oli lojunut aivan ihana sykähdyttävän värinen pala satiinia. Tuo fuksianpunainen oli siis saatava ja kävin siitä hipelöimässä ties kuinka monena päivänä. Kaikki kylmät sinipunaiset värisävyt ovat lemppareitani. Viime maanantaina meillä oli vattetushistorian luento koulussa aiheena haute couture ja siitä inspiroituneena päätin muotoilla toisen mekon. Painelin saman tien kangaskauppaan ja ostin tuon satiinin, mustaa sifonkia ja mustaa satiinia.

Tiistaina mekko alkoi muotoutua tähän tapaan:

Aloitin muotoilemalla oikean puolen mustalla elastaania sisältävällä satiinilla. Apuna käytin nuppineuloja ja harsimista. Musta osa on vain toispuoleinen, sillä punainen satiii peittää miehustan vasemman puolen. Fuksialla satiinilla lähdin hakemaan vedoksia olkapäältä alkaen ja kiinnitin sen oikeaan sivuun mustan satiinin ylitse. Taakse tuli laskeutuva kerroksikas liehuke.

Miehustan jälkeen keskityin helmaan. Aloitin oikeasta sivusaumasta (paitsi, että helmassa ei ole oikeaa sivusaumaa:P) ja lähdin tekemään erikokoisia laskoksia. Leikkasin samalla kangasta etenemisen tahtiin. Monesti vaatetta muotoillessa ei millään uskaltaisi leikata, mutta uskokaa huviksenne, ilman sitä ei pääse mihinkään! Sakset vain rohkeasti käteen. Halusin helmasta epäsymmetrisen ja rikotun, joten nostelin ja laskin kangasta muotoilun mukaan.

Kun satiinihelma oli paikoillaan ja harsittu, pääsin sifonkin kimppuun. Ideana oli, että sifonki olisi paljon lyhyempi, kuin alimmainen helma. Käytin tähän samaa tekniikkaa. Lopuksi harsin myös sifongin. Kuitenkin siten, ettei se oli päältä kiinni miehustassa (jotta voin ommella sen myöhemmin koneella), tai mallinukessa. Koska tämä vaate ei jousta, se vaatii vetoketjun sivuun, toisin kuin aikaisemmin muotoilemani violetti mekko. Tämä projekti ei siis ole vielä valmis, vaan odottaa ompelukoneen kosketusta. Siitä mahdollisesti lisää ensi viikolla...?;)