Hääpuku: korsetti muotoutuu

Edellisellä kerralla olin siis saanut peruskaavan valmiiksi jatkokäsittelyä varten. Lähdin hahmottelemaan lyijykynällä kopioidun peruskaavan päälle korsetin muotoja: saumojen paikkoja ja linjoja, poistojen määriä ja itse vaatteen pituutta. Aluksi korsetin alareuna oli todella matalalla; se ulottui yli lantion. Ensimmäisessä sovituksessa kuitenkin todettiin sen olevan aivan liian pitkä, joten helmasta napsahti pois lähes 10 cm.

Kuvassa on koko kaava ja ensimmäiset hahmottelut näkyvät, noh miten näkyvät. Takakappaleen suurempaa muotolaskosta on siiirretty reilu 1 cm vasemmalle sauman saamiseksi parempaan paikkaan, ja jotta nyöritykselle jäisi kunnolla tilaa. Vyötäröltä otin muistaakseni pois n. 10 cm, lantiolta ja rinnanympäryksestä kolmisen senttiä. Varsinkin RY:n kohdalla en halunnut lyödä tissejä tiskiin, vaan saada vain tukevan ja luonnollisemman muodon. Pääntie on myös muotoiltu haluttuun halterneck-muotoon, ja ulkoreunaan on tehty kaavan sisäänveto estämään reunan "lörpöttämistä". Vaate kulkee kauniimmin ihoa myöten tämän ansiosta. Etukappaleella saumat viettävät eteenpäin, mikä tarkoittaa voimakasta litistystä vatsan kohdalle. Ns. tila vatsan kohdalta on siirretty taakse keskivartalon muotoilemiseksi.



Tässä muutama lähikuva hahmotteluista. Kaavoissa on nähtävissä alkuperäisiä merkintöjäni poistojen määristä.

Tästä päästäänkin ensimmäisiin leikkuukaavoihin.

Ja ensimmäiseen protoon. Valitettavasti en muistanut ottaa kuvia itse sovituksesta
Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

THE Ultimate project: hääpuku

Tästä projektista on ollut puhetta enemmän ja vähemmän ja nyt alan avaamaan sen kulkua täällä. Projektin ideointi lähti alkuun jo viime kesänä edellisessä kesätyöpaikassani, kun selvisi, että yksi työkavereistani oli menossa naimisiin ensi kesänä, ja että olin viittä vaille valmis vaatetusalan ammattilainen. Puvun suunnittelu alkoi saman tien, mutta kunnolla vauhtiin se pääsi vasta loka-marraskuussa juhlavaatekurssin alkamisen myötä. Onnistuin kaappaamaan työstä itselleni tarvittavat puuttuvat projektipisteet varsinaisten kurssipisteiden lisäksi hahaa!

Nyt siis itse puvusta. Valitettavasti olen hukannut alkuperäiset luonnokset, joten ennen varsinaisia esityskuvia saatte tyytyä kirjalliseen kuvailuun:) Kyseessä on siis kaksiosainen puku, jonka alaosa on leveä, melko A-linjainen hame erivärisellä laahuksella, joka koristellaan helmi- ja paljettikirjailulla. Yläosa on korsetti, johon tulee halterneck-pääntie ja helmikirjailtu pitsi päälle. Päävärinä on luonnonvalkoinen. Pitsi on hieman kellertävämpää ja laahus violetti.

Luonnoksien, taustatutkimuksen ja mittojen ottamisen jälkeen pääsin piirtämään peruskaavaa. Piirsin peruskaavan hyvin pienillä väljyyksillä, sillä korsettiin oli tulossa poistoja kuitenkin. Peruskaavaan tuli taakse kaksi muotolaskosta. Eteen tulee aina yksi. Takamuotolaskosten määrä riippuu selän kaarevuudesta, eli toisin sanoen notkoselkäisille tulee lähes poikkeuksessa kaksi ja "suora"selkäisille yksi.



Peruskaavasta tein ensimmäisen sovitusproton, johon käytin ihan perus vanhaa lakanaa. Asiakkaallani on mm. notkoselkä, joten peruskaavan sovittaminen oli ehdotonta.


Ensimmäinen sovitus meni hyvin ja kaava tuntui todella toimivalta. Takapallaleella lapaluiden kohdalla oli liikaa väljyyttä, joten tein kaavaan aukileikkauksen ja yksinkertaisesti siirsin yläosaa alaosan päälle; tuloksena ylimääräinen väljyys poissa. Rinnanympärykseen tuli lisäystä muutama sentti, samoin vyötärölle. Kainalonkohtaa piti laskea n. 1 cm alemmas.

Tässä kohtaa peruskaavaan on tehty tarvittavat muutoksen 1. sovituksen jälkeen.

Tadaa! Peruskaava on nyt valmis muuntautumaan korsetiksi.

Joululahjoja ja -kortteja

Kohta siirryn hyvin ansaitulle joululomalle, mutta sitä ennen tämän joulun näpertelyistä:
Kokeilin taatelikakun leipomista ensimmäisen kerran aika lailla tasan vuosi sitten. Satuin googlea selatessani löytämään aivan loistavan taatelikakun ohjeen ja leivoin mummille ja ukille kyseiset kakut lahjaksi. Reseptillä tulee taatusti aivan mahtavia kakkuja; epäonnistumisprosentti on lähes nolla. Ohje on melko simppeli, tosin hieman aikaa vievä. Tämä kyseinen taatelikakku, josta kuvia alempana, menee joululahjaksi poikaystäväni äidille. Kuivakakut itsessäänhän ovat ehkä... noh vähän tylsän näköisiä ruskeita kekoja:D, joten päätin koristella tämän sulalla valkosuklaalla ja muutamalla nonparellilla. Alle nätti pyöreä kakkupaperi, kakku sellofaaniin, paaljon käherrettyä lahjapaperinarua ja kortti kylkeen: herrrkullinen itsetehty lahja on paketissa:)

Maailman mahtavin taatelikakku

1 1/2 dl vettä
1 pkt taateleita (n. 300 g)
200 g voita (tai leivontamargariinia)
2 kananmunaa
2-3 dl sokeria
1/2 dl kermaa tai maitoa
n. 4 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
1-2 tl vaniljasokeria (huom! ei vanilliinisokeria!)

Korppujauhoja vuoan reunoilla
Valkosuklaata 1/2 - 1 levy koristeluun

1. Kiehauta kivettömät taatelit ja vesi kattilassa.
2. Jäähdytä taatelit vatkaimella sekoittaen. Sekoita mahdollisimman hyvin.
3. Lisää voisula ja munat yksitellen seokseen.
4. Sekoita keskenään vehnäjauhot, sooda, leivinjauhe ja vaniljasokeri.
5. Lisää taikinaan sokeri, kerma/maito ja jauhoseos.
6. Sekoita varovaisesti tasaiseksi taikinaksi. (Muista maistaa, taikina on nannaa!)
7. Kaada taikina korppujauhotettuun vuokaan.
8. Paista uunin alatasolla 45-60 min.

Anna kakun jäähtyä kunnolla ja koristele kakku valkosuklaalla. Odota, että sulkaa kovettuu taas, ennen sellofaaniin käärimistä.

Joulukorttien tekeminen jäi taas vähän viimetippaan, ja jouduin ostamaan 1. luokan postimerkit niihin. Pääasia, että pääsivät kuitenkin maailmalle:) Viime vuonna käytin punaista kartonkia, johon maalasin kultaisella peitevärillä ja mustalla kiinatussilla. Aiheina olivat perinteiset joulukuusi, kynttilä ja lahjakasa. Tänän vuonna halusin päästä helpommalla ja ostin kulta- ja hopeatussit ja valmiiksi leikatut korttipohjat:P Ajanpuutteen vuoksi piirtelin pelkkiö kynttilöitä näihin kortteihin, mutta olen lopputulokseen tyytyväinen (vaikka kultainen tussi loppuikin kesken).

Ofelia-market ja murjotut kädet

Päätin pitkästä aikaa (tässä tapauksessa n. vuoteen) pitää baarittoman viikonlopun ja tehdä jotain rakentavaa:D En ole ennen käynyt tarkistamassa Ofelia-markettia, joten sinne päätin lauantaina mennä. Sää oli aivan järkyttävän kauhea; lunta tuli turpaan ku siperiassa olis ollut. Pääsin kuitenkin perilleyhtä irronnutta kengänpohjaa köyhempänä. Sisään maksoi 2 euroa ja siihen kuului ilmainen narikka. Päätin kuitenkin skipata narikan... huono idea! Sisällä oli kohtuullisesti mitä erikoisemmin pukeutunutta porukkaa, mikä tarkoitti, että lämpötilakin oli sen mukainen. Hikihän siinä tuli.




Myynnissä oli kaikkea ihanaa hypisteltävää vaatteista sisustustavaroihin. Itse keskityin lähinnä ah niin ihaniin, mutta niin kalliisiin hius- ja pääkoristeisiin. Olen jo piiitkään haaveillut näyttävästä hiuskoristeesta. En kuitenkaan raaskinut maksaa 30 euroa moisesta (koska voin tehdä sellaisen itsekin njähnjäh:P). Ihania ne silti olivat. Ohjelmassa oli myös vähintäänkin erikoinen performanssiesitys. Mukaan nappasin Belle Modesten ale-korista kasan erimittaisia metallisia korsetin luita kuudella eurolla. Tarjolla olisi myös ollut plansetteja, mutta jätin ne tällä kertaa pöydälle. Metalliluissa säästin kyllä selvää rahaa, sillä niistä saa yleensä pulittaa jotain ihan muuta.


Viikonlopusta tähän päivään. Olin eilen pitkästä aikaa nyrkkeilemässä. Kävin kesällä ahkerasti savate formessa, eli ranskalaisen potkunyrkkeilyn kuntomuodossa. Ihastuin lajiin suurella sydämellä ja haaveilen sen jatkamisesta ensi kesänä. Eilen tarkoitukseni oli mennä total combat -nimiselle ryhmäliikuntatunnille, mutta päädyinkin nyrkkeilemään. Tunnilla oli tasan yksi mies, joten uhrauduin ja menin hänen parikseen:P Se oli virhe. Vaikka olenkin kovemman sortin tyttö, en minäkään nyt kaikkea voi ottaa vastaan! Ymmärrän toki, että kaveri halusi myös saada tunnista täydet irti, mutta ehkä kannattaa vähän suhteuttaa ne lyönnit herjoitteluparin kokoon nähden. En minäkään savatessa mukiloinut pariani mustelmille, vaikka olisin kuinka halunnut:D Käden on niin kipeänä, ettei edes lyijykynä pysy kädessä, ja kun yritin koulussa kaavoittaa fleecetakkia koneella käsi kramppasi hiirellä niin, ettei siinä mennyt muu kuin hermot. Että se siitä; ei enää miehiä nyrkkeilypariksi kiitos. Eikä se sitäpaitsi osannut edes liikkua! Olo oli kun piirrettyä olis kattonut:D

Arg angst angst!


Kellään vastaavia kokemuksia?

Tirehtööritakin uusi tuleminen

Lupasin edellisessä laittaa kaava-asiaa boleron tekemisestä ja tässä sitä tulee:


Eli pohjalla on jälleen kerran oma peruskaavani, josta hyvin yksinkertaisesti kuosittelemalla on saatu tämä malli aikaiseksi. Etumuotolaskokset on "hävitetty" prinsessaleikkaukseen. Rakastan prinsessaleikkauksia, sillä niillä saa aikaan vartalon muodon todella kauniisti, ja tietenkin ne ovat ultranaisellisia. Takapuolella on tehty sama temppu. Selässä on vähemmän muotoa (sattuneesta syystä), joten täytyy olla tarkkana sauman kanssa, ettei se ala pussittaa.

Hihaan tein muutoksia vain pyöriölle, johon halusin lisää korkeutta ja reilusti rypytysvaraa. Nostin pyöriön korkeutta yli (?) viisi senttiä ja avasin kaavan aukileikkauksilla lisää tilaa rypytykselle. Tällä mallilla hihasta ei kuitenkaan saa lampaanlapa-hihana tunnettua muhkeaa mallia, vaan siron naisellisen.


Raidalliset kankaat ovat täydellisiä erilaisten efektien tekemiseen kankaan leikkuusuuntaa muuntelemalla. Yllä muutama kuva leikkausvaiheesta ja miten etu- ja takasivukappaleet on leikattu vinoon langansuuntaan. Erisuuntaan leikatut sivupalat tekevät boleroon hauskan yksityiskohdan mallin ollessa yksinkertainen.


Tämä keltainen kappale on hieman väljempi, kuin aikaisemmin teäkemäni puna-sininen. Väljyyden lisääminen oli hyvä ratkaisu, sillä puna-sininen bolero on hyvin tiukka ja myös kankaan ollessa jäykkää liikkuminen menee vähän hankalaksi:P Vaikka keltaisessakin kangas on jäykkää, antaa lisätila mukavaa toimintavaraa. Tämä vaatekappale ei ole hinnallakaan pilattu, sillä materiaalien kokonaiskustannukseksi tuli noin 5 euroa:P

Suunnitelmia Photarilla

Tälläisiäkin on tullut tässä matkan varrella tuherrettua. Ja tuon violetin liehuhelmaisen mekon olen ajatellut tehdäkin itselleni tässä kun kerkiän. Sen itseasiassa piti olla valmis viime lauantaille itsenäisyyspäivän juhliin, mutta eipä vaan ollutkaan. Miehusta kuvasta poiketen on tarkoitus tehdä puna-mustaruudullisesta skottiruudusta ja kellotettu helma mustasta satiinista. Olen myös kaavaillut mustaa pitsikoristusta skottiruudun alareunaan saumojen kohdille. Pistän siitäkin skannattua luonnosta, jahka saan sen skannattua:P

Boleromania

Olen ollut suoraan sanoen vähän laiska viimeisen kuukauden aikana kirjoittamaan tänne. Sinnikkäästi olen yrittänyt, mutta parin epäonnistuneen hihaparin jälkeen into lopahti. Pimeä talvi ja sitä rataa... Minulla on muutenkin tapana polttaa itseni nopeasti loppuun kaikkien projektieni kanssa. Mutta nyt uutta tuulta purjeisiin!

Viime kuukausina olen ollut erittäin työllistetty hääpuku-projektin kanssa. En ole varmaan aikaisemmin siitä maininnutkaan, mutta puku itse on ollut tekeillä jo useamman kuukauden. Toivon saavani siitä kuvamateriaalia tänne jossain vaiheessa, sillä siinä jos missä on oppinut paljon. Lupa pitää kuitenkin kysyä ensin puvun tulevalta omistajalta. Asia on TO DO -listan kärkipäässä:)

Nyt itse bolero asiaan. Olen jo piiiitkäään etsinyt pystyraidallista kangasta, mikä ikävä kyllä tuntuu olevan täysin kiven alla. Viime viikolla Eurokankaassa jälleen kerran pyöriessäni silmään osui mitä erikoisin, räikein ja mahtavin epilepsiaraidallinen (sisustus)puuvilla. Hintaa kankaalla oli naurettavat 1,90e/metri, joten pakkohan sitä oli ostaa. Päätin tehdä siitä sirkushenkisen boleron ja kynähameen. Bolero tuli valmiiksi heti viime perjantaina, mutta hame jäi vielä sille tielleen:P

Innostuin tämän mallin helppoudesta ja toimivuudesta niin paljon, että päätin tehtailla samaa sarjaa useammankin eri kankaista! Huomenna (toivottavasti) syntyy samanlainen kelta-mustaraidallisesta kankaasta. Ystäväni Inka innostui bolerosta lähes yhtä paljon kuin minä ja tilasi itselleen samanlaisen:)

Huomenna otan kuvamateriaalia kaavoituksesta ja muusta teknisestä puolesta.

Who or what is Suspiria?

Jotkut ystävistäni tietävät tarinan Suspirista, mutta suurin osa ei, joten olen päättänyt sen kanssanne jakaa. Jotkut saattavat tietää/muistaa 70-luvulla ilmestyneen(t) Suspiria-nimeä kantaneen kauhuleffan. Itse sain tietää ko. leffasta vasta pari vuotta sitten, kun ystäväni keksi Halloweenina yhdistää sen alter egooni. Tämä alter ego on kuitenkin saanut alkunsa jo kuudennen luokan alkumudista ensin Savana-nimellä ja myöhemmin Suspiriaksi muuntautuneena.

Noihin aikoihin kuuntelin paljon HIMiä ja jostain internetin syövereistä onnistuin lataamaan hyvin kummallisen ja psykedeelisen biisin nimeltä Suspiria. Ensilloin tiennyt, että ko. biisi sattui olemaan edellämainitun kauhuleffan tunnari. Se selvisi vasta pari vuotta sitten. Tuon kappaleen nimi oli Suspire, josta väänsin feminiinisen muodon Suspiria. Suspire btw on englantia ja tarkoittaa henkäystä tai huokaisua.

Kaiken kaikkieen Suspiria on toiminut side kickinäni yli kymmenen vuotta. Se on toiminut roolipelihahmona ja ties nimi muuna syvimmän olemukseni ilmentymänä. Suspiriaan on imeytynyt kaikki pelottava ja negatiivinen energia minussa.Voin siis hyvällä syyllä syyttää aina jotakuta muuta pahoista teoistani, kuin itseäni;)

Mekkoa pukkaa

Edellistä toistaen, kauluspaitakangasta jäi siis sen verran, että päätin tehdä lopusta itselleni mekon. Olen miettinyt röyhelöhihoja eri muodoissa ja materiaaleissa ja jonkun aikaa, ja tähän ne lopulta päätyivät. Hihoja tulee yhteensä neljät kappaleet; päällimmäiset raitakankaasta ja alimmaiset kontrastihihat mustasta satiinista. Reunojen kanttaamiseen käytän beigeä satiinivinonauhaa. Aikani kuluksi näpertelin Photarilla ihan esityskuvan aiheesta:)

Sitten itse asiaan. Eli pohjana oli taas oma peruskaavani. Siirsin muotolaskoksia haluamalleni paikoille etu- ja takakappaleella. Kädentietä on alennettu 2 cm edessä ja takana (symmetria). Vyötäröä korostamaan laitoin kaarrokkeen, joka tulee olemaan kankaasta leikattuna vaakatasossa (muut kappaleet raidat pystyssä). Edessä on vyötärölle asti napitus, jotta mekon saa puettua päälle. Helma yltää noin polven korkeudelle ja on kellotettu.




Kamerani salama ei ilmeisestikään riitä riittävän kirkkaisiin kuviin (tai sit en vaan osaa), joten muutin kuvat mustavalkoiskaalallisiksi. Suuri menetys vihreät ja pinkit tussiviivat:P
Minulla on nyt meneillään joku kummallinen supertuottelias kausi, joten uskon saavani mekon huomenna valmiiksi. Mikäs siinä tehdessä, kun ei muuta tekemistä ole!

Miesten kauluspaita

Viime vuonna meillä oli koulussa miestenvaatekurssi, jossa valmistin kauluspaidan poikaystävälleni. Hommaan kuului peruskaavan piirtäminen, protot ja protomuutokset, sekä varsinaisen tuotteen valmistaminen. Viime viikolla tein lähestulkoon samalla kaavalla herralle synttärilahjaksi paidan, jonka vaiheet tulevat perässä. Kauluspaidan ompeleminen ei sinällään ole mitään ydinfysiikkaa, mutta sekin sisältää rasittavaa näpetämistä ja aivotyötä:P

Tässä siis on tuo kyseenomainen peruskaava, jonka tein asiakkaani mittojen mukaan. Malli on slim fit. Alkuperäistä muokkasin tähän uusimpaan paitaan sen verran, että loivensin kädentienkaarta ja annoin hieman väljyyttä rinnanympärykseen.

Kangas löytyi Eurokankaasta palaosastolta. Lisäksi ostin kahta erilaista tukikangasta: kuitutukikangasta, joka on erittäin jäykkää ja kevyempää puuvillapohjaista tukikangasta. Siltikään en päässyt tarpeeksi jäykkään tylokseen kauluksen kanssa. Ensikertaa ajatellen pitää kehittää joku vieläkin järeämpi tapa.

Kankaan menekki tuli loppupeleissä olemaan n. 1,2 m luokkaa. Palan alkuperäinen koko oli reilut 2 metriä. Jos ajattelisi vieläkin vähän enemmän ja mokailisi vähemmän, selviäisi myös vähemmällä kankaalla:P

Kokonaisuudessaan paidan tekemiseen kului kaksi päivää, eli noin 16 työtuntia. Tuohon aikaan sisältyy kaavoitukseen ja muuhun sälään kulunut aika. Ilman turhaa purkamista ja virheitä arvioisin nyt kuluvaksi työajaksi n. 8 tuntia. Asiakastöiden kanssa olen äärimmäisen pikkutarkka ja itsekriittinen. Haluan laadun olevan täyttä priimaa. Tämän paidan kanssa olen todella tyytyväinen ompelujäljen suhteen.



Laitan myöhemmin lisäinfoa miesten paidan työjärjestyksestä (sillä on iso osa paidan valmistamisessa) ja muuta vinkkiä ongelmakohtiin (hihahalkiot, rannekkeet, kaulus, saumanvarojen ompeleminen piiloon yms).

Ensimmäinen korsetti saatu päätökseen

Viihdoinkin valmista. Kuinka monta purettua saumaa ja uudelleenommeltua sellaista on TAKANA. Huh! Seuraavasta teen lyhyemmän, enkä ota rinnanymäryksestä niin paljoa pois. Tässä mallissa tissit litistyy leukaan kiinni:D Vyötärö kyllä kapenee mukavasti sen melkein 10 cm yhdellä kiristyksellä, siitä pointsit kotiin. Ja vatsa litistyy!