perjantai 25. helmikuuta 2011

Torstai-illan inspiraatio

Lomaviikko alkaa lähennellä loppuaan (ikävä kyllä, aivan liian nopeasti). Tuntuu, etten ole saanut juurikaan mitään aikaiseksi, ja poden jopa vähän huonoa omatuntoa siitä. Olen kuitenkin levännyt ja treenannut ja vain OLLUT oikein urakalla, lovely...:) Olin päivällä äidin kanssa syömässä ja kahvilla pitkästä aikaa ja hivuttauduttuami kotiin kuuden jälkeen tunsin pakottavaa halua näperrellä hiuskoristeen. Ja tästähän se lähti:

Sulat ja höyhenet ovat peräisen Valtterista viime kesältä, jolloin ne pelastin parilla eurolla myyjän pöydän alta. Myös leveä panta, johon muu tavara on kiinnitetty, on Valtterista. Hintaa taisi olla huimat 20 senttiä:P Kultainen nauha on toodella vanha, kaivoin sen ompelutarvikelaatikkoni pohjamudista. Tylli on peräisin kesällä tekemästäni vihreästä häämekosta (jäi ylimääräiseksi). Puoli tuntia myöhemmin hiuskoriste näytti tältä

Rakastan etenkin tuota isoa punaista sulkanippua, se on jotenkin niin elegantti. Punaisten sulkien lisäksi koristeessa on kellanruskeita sulkia, mustaa tylliä ja kultaista koristenauhaa.

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

UFF euron lauantai

Olin odotellut viime lauantaita innoissani pää täynnä ideoita ja suunnitelmia mitä ostaisin UFFlta, kun kaikkien vaatteiden hinnat olivat huima 1 euro. Whihii! Jostain syystä innostus laantui juuri lauantaiksi enkä jaksanutkaan penkoa vaatekasoja ja -rekkejä hullun lailla :( Alenperinkin lähdin metsästämään nahkatakkeja eri väreissä. Erityisesti punainen nahka olisi nyt pop. Ihan perus mustallekin nahalle olisi käyttöä vaikka kuinka, ja niitä jos mitä on aina tarjolla, mutta yhtään en ostanut. Sen sijaan mukaan tarttuivat aivan ihanan tuntuinen beige mokkatakki (miesten malli)

ja punainen naisten mokkajakku

Valitettavasti (höpöhöpö) molemmat päätyvät paloiksi ja saavat uuden elämän jonain aivan uutena vaatteena. Suunnitelmissani on tehdä punaisesta korkeavyötäröinen pienillä kartioniiteillä koristeltu nahkahame. Ostin koulukaveriltani niittivyön, joka sekin päätyy paloiksi, ja ajattelin kierrättää niitit tähän hameeseen. Beigestä takista taitaa tulla korsetti. Nahka on todella paksua ja hyvälaatuista/kuntoista, joten se sopisi enemmän kuin hyvin korsettiin. Pääsisin käyttämään Ofeliasta ostamani metalliluutkin siihen.

Piirtelen vähän kuvaa tulevasta hameesta ja laitan tänne heti skannattuani, jotta pääsette samalle aaltopituudelle kanssani :D Nyt vähän vaikuttaisi siltä, että innostus on taas nousujohteista, joten todellista toimintaa saattaa tapahtua jo tällä viikolla!

perjantai 18. helmikuuta 2011

The Wedding corset's final patterns

Monen sovitusproton jälkeen korsetti sai lopullisen muotonsa. Tähän päästäkseni piti kyllä viilata ja höylätä oikein urakalla. On se jännä miten tulee omalle työlleen niin itsekriittiseksi; aina jossain vaiheessa perfektionisti alkaa kurkkia niskan takaa. Mutta se kannatti: korsetti istuu hyvin, näyttää hyvältä ja olen työni jälkeen tyytyväinen.

Uusimmat muutokset näkyvät kaavoissa hieman tummemmalla punaisella. Etukappaleella muutoksia on tullut oikeanpuoleisen muotosauman (1. sauma sivusaumasta keskelle) yläreunaan, jossa oli aivan liikaa tilaa, mikä aiheutti ikävää pussitusta. Sieltä on napsaistu pois noin 1 cm verran. Entinen linja näkyykin kuvassa vaaleanpunaisena. Poistoja tuli myös pääntielle, jota on suljettu hieman lisää (muutama milli). Myös niskalenkki on vihdoin päässyt tähän kuvaan.

Lopullisiin leikkuukaavoihin piirsin saumanvarat valmiiksi (asia, mitä en ikinä tee). Koska itse puvun mieshustakangas saattaisi käyttäytyä erilailla, kuin protokangas, laitoin saumoihin varmuuden vuoksi reilusti työvaraa. Sivusaumoissa on 3 cm, muissa muotosaumoissa 2 cm ja ala- sekä yläreunoissa 1 cm. Helmaan ja yläreunaan tulisi kuitenkin satiinivinonauha, joten yli sentin saumanvarat olisivat turhat (ne joutuisi leikkaamaan pois nauhan kiinnitysvaiheessa).

Seuraavassa on muutama kuva tyllialustameen edistymisestä. Tässä vaiheessa alushame näyttää vielä kovin pineltä verrattuna siihen mitä siitä lopulta tuli (kuvia aiheesta myöhemmin). Tylliä hameeseen siis kului yli 20 metriä. Siitä voi kukin itse päätellä millainen työ sen rypyttämisessä oli! Homma sujuisi itseasiassa aika kivuttomasti, ellei rypytyslanka katkeilisi vähän väliä ja raastaisi hermoja. Kaiken lisäksi minulla oli tikit oikeassa kädessä, jotka mukavasti tarttuivat tylliin:P Ällöttävää.