maanantai 1. elokuuta 2011

Inspiraatiota toiseen korsettiin

Niin se kesä vain melkein meni jo menojaan, enkä ole ehtinyt/jaksanut/tehnyt mitään tännekään. Kolme ja puoli kuukautta vietin työharjoittelussa Seppälällä suunnittelijan assistenttina. Harjoittelujakso oli aivan mahtava: tutustuin ihaniin uusiin ihmisiin, sain tehdä monipuolisesti kaikkea ja ennen kaikkea opin paljon uutta alasta. Nyt on enää opinnäytetyön tekeminen ja muutama kurssi jäljellä; syksyllä valmistun vestonomiksi. Olisi kyllä jo aikakin päästä pois tuosta opinahjosta ja työelämään.

Asiasta aiheeseen: kehitteillä on siis toinen korsettini itselleni. Varsinaista kakkossijaahan pitää hääpuku. Olen todella innostunut 1800-luvun lopun korseteista tällä hetkellä ja tämä seuraava yritys tulee juurikin viktoriaanisen ajan hengessä.

Löysin googlailtuani aivan mahtavan sivuston, joka on pullollaan mitä erikoisimpia ja upeimpia korsetteja. http://ateliersylphecorsets.deviantart.com/. Edellisen ja euraavan kuvat olen napannut ko. sivustolta.


Tätä herkkupalaa ei tarvitse esitellä. Ainoa asia mitä tässä vierastan on tuo lusikkaplansetti. Itse aion laittaa aivan tavallisen plansetin.

Tämä kuva inspiroi mitä eniten (ehkä siksi, että rakenne on helposti havaittavissa korosteluukujien ansioista). Itselleni kaavoittama versio on hyvin samankaltainen: etupuolella KE:n molemmin puolin on tiheässä luita, ja rinnan muotoa on pyritty korostamaan erityisesti. Mallin pitäisi myös kohottaa povea litistämättä juutikaan.

Viimeinen kuva näyttää myös paljon sellaiselta, johon pyrin. Materiaalina on silkki ja vuosi noin 1880. Tästä onkin hyvä jatkaa itse kaavoihin tulevissa postauksissa. Aion tehdä myös proton, nähdäkseni miten etuosa tulee toimimaan. Deadlinena tälle projektille on elokuun loppu, jolloin asiakkaani menee naimisiin. Sitä odotellessa!

maanantai 23. toukokuuta 2011

Lapsi lähti maailmalle

Tänään lähti ensimmäinen minun käsistäni syntynyt hääpuku maailmalle kahdessa pukupussissa. Enää olisi kirjotettava raportti/porfolio loppuun aiheesta ja tilille napsahtaa tarvittavat projektipisteet. Vaikka hommaa todella riitti, olen nyt ihan sillä mielin, että mitäs sitä seuraavaksi kehittelisi? Nyt olen vähän niinkun päässyt tekemisen makuun taas:) Seuraavaksi taitaa kyllä ilmestyä mekkoa itselle. Paperilla olisi muutama suunnitelma kesäksi. Tässä kuitenkin vielä kokonaiskuvaa viimeisestä sovituksesta.

Tälle tarinalle tuli onnellinen loppu; tämä tyttö suuntaa kohti uusia haasteita!

Ps. ideoita otetaan vastaan!

torstai 19. toukokuuta 2011

Hääpuvun loppumetrit

Taas on vierähtänyt aivan liian pitkä aika edellisestä postauksesta. Kaikkea on ehtinyt tapahtua tässä parin kuukauden aikana: olen nyt ollut viimeisessä työharjoittelussani Seppälällä suunnitteluassarina viimeiset viisi viikkoa ja viimeisen kahden viikon aikana tehnyt vihdoin valmiiksi THE HÄÄPUVUN. Tänään siis kiinnitin viimeiset napit ja ompelin koristeluun viimeiset pistot. Urakka oli valtava, mutta kaiken sen työn arvoinen. Mutta nyt palataanpa pikkiriikkisen vielä alkukevääseen ja siihen, kun vasta kiinnittelin pitsiä korsetin päälle.





Pitsi on vielä lähestulkoon kokonaisena palana tässä vaiheessa, ja vasta nuppineulilla kiinni korsetissa. Asetteluun ja kohdistamiseen kului mukavat muutama tunti, mutta homma oli todella mielekästä. Seuraavaksi leikkasin pitsin halterneckiin sopivaksi suoraan nuken päällä. Pyrin mukailemaan pitsin kuviointia ja välttämään sen leikkaamista. Tämän jälkeen yläosa alkoi näyttää tältä:





Muoto pitsille on tehty pienillä kuviontiin upotetuilla muotolaskoksilla, joita on useita. Tyhjiä aukkoja on täytetty erillisillä pitsinpaloilla. Kaiken ompelin käsin sormet kirjaimellisesti verillä. Koneella työ olisi ollut mahdotonta tehdä. Tässä lopuksi vielä kuvaa tyllialustameesta.

Tässä kuvassa muodostuu kirjailu laahukseen. Myös tämä koristelu on em. pitsistä leikatuista paloista sommiteltu ja käsin kiinni ommeltu. Pelkästään tämän tekemiseen meni n. 30 tuntia.

Kuvioinnin lopullinen muoto hahmottui vasta itse ompeluprosessin aikana, kun siirtelin paloja paremmin työn edetessä.

Näihin tunnelmiin päättyi viimeisin asiakastapaaminen ja ensi maanantaina tuleva morsmaikku ajaa Tikkurilasta kotiin hääpukunsa kanssa:) Maanantaina raahaan töihin mukaan järjestelmäkameran ja nappaan viimeiset kuvat valmiista työstä! Näihin hetkiin, näihin tunnelmiin!

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Häähullu to be

Kuten ompeluintonikin kulkee sykleissä, niin kulkee myös tämä asia: häät. Juurikin tällä hetkellä olen erittäin innoissani asiasta, johtuen varmasti tämän puvun tekemisestä. Pari päivää sitten suunnittelin päässäni omat hääni (taas kerran:D) sinimustalla teemalla. Rakastan kaikkea mihin liittyy ornamenttikuviot, joten luonnollisesti hääpukuni tulisi olemaan jollain tavalla ornamentein koristeltu. Periaatteeni on mitä enemmän, sitä enemmän, joten mitään nättiä pikku näpertelyä ei olisi tiedossa. Mitä dramaattisempi puku, sen parempi:) Vaatehistorian tunnilla ihastuin ikihyviksi tähän valkoiseen, mustin ylöspäin kapenevien ornamenttikuvion koristeltuun House Of Worth:n pukuun viime vuosisadan alusta. Tälläisen houte couture -puvun hinta on tähtitieteellinen. Toinen mikä on inspiroinut minua ennenkin on Dita Von Teesen hääpuku, kun taiteilija meni naimisiin Marilyn Mansonin kanssa. Väri on aivan ihana ja kaiken kruunaa Ditan ihana kolmikolkkahattu.



Kukiksi haluaisin sinisiä ruusuja, mustia kalloja ja mahdollisesti vihreää ja valkosiia pieniä kukkia. Kukkia pitää häissä olla, siitä en tingi. Eikä tyyliini sovi mikään perinteinen vaaleanpunainen härpäke.


Kun kerran sinimustalla teemalla mentäisiin, pitäisi kakunkin noudattaa samaa linjaa. Kakku saisi olla monikerroksinen ja ehdottoman uniikki. Pohja voisi olla suklaakakkupohja (jos kerran näin tarkkaan analyysiin lähdetään:D), mutta täyty joku raikkaampi, vadelma tai vastaava. Kuorrute täytyisi todennäköisesti toteuttaa sinisella marsipaanilla, tai ehkä paremmin, sinisellä kermavaahdolla! Ornamenttikoristelu tulisi mustalla pikeerillä. Koska en kakkua itse halua tehdä, voi sitä kondiittoriparkaa, joka joutuu häähampaisiini hamassa tulevaisuudessa!
Tässä vähän inspiraatiokuvaa aiheesta


To be bridezilla kiittää ja kumartaa nyt vähäksi aikaa tämän aiheen tiimoilta! So long!

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Hääpuvun loppusuora

Eilen oli sovitus asiakkaan kanssa pitkän tauton jälkeen. Tuleva morsian pääsi sovittamaan valmista korsettia ja hyvinhän se istui. Samalla mallailtiin pitsiä korsetin päälle. Kankaita ostettaessa viime talvena kyseistä pitsiä oli olemassa enää kaksi erikokoista melko pientä palaa, joista nappasimme sen isomman. Valitettavasti pala ei kuitenkaan ihan riittänyt, joten pitsin asetteleminen tuotti todellista päänvaivaa. Sitä väänneltiin ja käänneltiin, laskostettiin ja vedostettiin, kunnes sopiva ratkaisu löytyi. Paras vaihtoehto oli tehdä pieniä muotolaskoksia ja upottaa ne kirjailujen alle. Valitettavasti unohdin kameran kotiin, joten en voinut ottaa kuvia pitsin kiinnitysvaiheista. Jatkan puvun työstämistä kuitenkin huomenna, joten silloin kuvia on tiedossa!

Tässä muutama kuva sovituksesta, ennen kuin pitsi alkoi muotoutua korsetin päälle.



Alushameen tylli näkyy hieman helman alta ja on muutenkin vielä turhan pitkä, joten sitä pitää lyhentää. Myös korko tarttuu helposti liian pitkään tylliin ja repii sen. Tässä vaiheessa pitsistä näyttäisi jäävän reilusti kangasta yli, jonka voin käyttää laahuksen koristeluun. Tuleeko puku vihdoin tällä viikolla valmiiksi? Asiasta lisää huomenna;)

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Design maniac

Helsingin keskustan Eurokankaassa palalaarissa oli lojunut aivan ihana sykähdyttävän värinen pala satiinia. Tuo fuksianpunainen oli siis saatava ja kävin siitä hipelöimässä ties kuinka monena päivänä. Kaikki kylmät sinipunaiset värisävyt ovat lemppareitani. Viime maanantaina meillä oli vattetushistorian luento koulussa aiheena haute couture ja siitä inspiroituneena päätin muotoilla toisen mekon. Painelin saman tien kangaskauppaan ja ostin tuon satiinin, mustaa sifonkia ja mustaa satiinia.

Tiistaina mekko alkoi muotoutua tähän tapaan:

Aloitin muotoilemalla oikean puolen mustalla elastaania sisältävällä satiinilla. Apuna käytin nuppineuloja ja harsimista. Musta osa on vain toispuoleinen, sillä punainen satiii peittää miehustan vasemman puolen. Fuksialla satiinilla lähdin hakemaan vedoksia olkapäältä alkaen ja kiinnitin sen oikeaan sivuun mustan satiinin ylitse. Taakse tuli laskeutuva kerroksikas liehuke.

Miehustan jälkeen keskityin helmaan. Aloitin oikeasta sivusaumasta (paitsi, että helmassa ei ole oikeaa sivusaumaa:P) ja lähdin tekemään erikokoisia laskoksia. Leikkasin samalla kangasta etenemisen tahtiin. Monesti vaatetta muotoillessa ei millään uskaltaisi leikata, mutta uskokaa huviksenne, ilman sitä ei pääse mihinkään! Sakset vain rohkeasti käteen. Halusin helmasta epäsymmetrisen ja rikotun, joten nostelin ja laskin kangasta muotoilun mukaan.

Kun satiinihelma oli paikoillaan ja harsittu, pääsin sifonkin kimppuun. Ideana oli, että sifonki olisi paljon lyhyempi, kuin alimmainen helma. Käytin tähän samaa tekniikkaa. Lopuksi harsin myös sifongin. Kuitenkin siten, ettei se oli päältä kiinni miehustassa (jotta voin ommella sen myöhemmin koneella), tai mallinukessa. Koska tämä vaate ei jousta, se vaatii vetoketjun sivuun, toisin kuin aikaisemmin muotoilemani violetti mekko. Tämä projekti ei siis ole vielä valmis, vaan odottaa ompelukoneen kosketusta. Siitä mahdollisesti lisää ensi viikolla...?;)

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Mekon muotoilua - muotoiltu mekko

Ystäväni totesi tänään koulussa, että olen ompelemisen suhteen maanis-depressiivinen: maanisessa vaiheessa teen hullunkiilto silmissä ja paljon, depressiivisessä ei voisi vähempää kiinnostaa. Aivan loistava vertaus:D ja niin totta. Eilen siis iski jälleen mania ja aloin muotoilemaan suoraan nuken päälle mekkoa violetista satiinista.

Kangas minulla on ollut jo iät ja ajat kaapissa odottamassa sopivaa projektia ja tässähän sellainen nyt sitten sattui. Materiaali on ihan perus polyesterisatiini, jossa muutama prosentti elastaania; kangas siis joustaa. Kankaalla oli kokoa noin 150cm x 150 cm, mitä riitti loistavasti tämän kokoiseen vaatteeseen. Lähdin siis työstämään kangasta suoraan nuken päälle nuppineuloilla aloittamalla vesiputouskauluksesta. Sen jälkeen siirryin sivusaumoihin ja hain muotoa lisäämällä ja poistamalla vedoksia, kunnes malli oli sopiva. Välillä harsin vedoksia työskentelyn helpottamiseksi.

Tässä kohtaa muotoilu on vielä kesken ja sivusaumat kiinni voin nuppineuloilla.

Olkasaumat pistivät ajattelemaan oikein kunnolla, miten saisin ne ommeltua siististi? Pääntiethän oli käännetty kaksinkertaisiksi, joten mihin laittaa sauma? Päädyin lopulta jättämään olan kärjet auki ikään kuin korva- tai sarvimaisiksi ulokkeiksi. Lopputulos on aika eksoottinen:D Se antaa mekolle kuitenkin näköä ja kädelle enemmän tilaa liikkua. Teen todella harvoin epäsymmetrisiä vaatteita (minulla on pakkomielle symmetriaan), vaihtelu virkistää kummasti! Tuleepahan täysin uniikkia:)

Käytännössä mekossa on vain kaksi saumaa: sivusaumat. Osa vedoksista on ommeltu käsin piilo-ompelein, jotta pysyisivät muodossaan paremmin. Myös sivun ruusuke ja ommeltu käsin kiinni mekkoon. Helman huolittelin ja käänsin kapealla ompeleella. Materiaalin tulee tosin olla joustavaa (joko noulosta tai elastaania sisältävää kangasta), jotta päällepukeminen on mahdollista ilman vetoketjua. Tämä mekko vain sujautetaan yläkautta päälle ja vähän asetellaan perään.